Polkupyörän renkaat

31.7.2017

#polkupyörän rengas #rengaspaineet #vittoria

Polkupyörän renkaiden lyhyt oppimäärä

Polkupyörän renkaat vaikuttavat ensiajattelemalta yksinkertaiselta aiheelta. Sitä ne ovatkin, mutta pintaraapaisua syvemmälle mentäessä aihe muuttuu helposti monimutkaisesti eri rengastyyppien, kokojen ja venttiilimallien myötä. Lopulta eri malleilla on varmasti yhteistä vain, että ne ovat mustia ja pyöreitä.

Ensimmäiset polkupyörän renkaat olivat umpikumia. Niistä päivistä on tultu paljon eteenpäin, vaikka rengasrikon yllättäessä voisikin nykyään hetkellisesti ajatella toisin. Kaikki renkaat ovat nykyään ilmatäytteisiä eli pneumaattisia renkaita. Millä tapaa ilma pysyy renkaiden sisällä ja mikä on sopiva rengaspaine, riippuu rengas- ja pyörätyypistä.

Rengastyypit

Jokaiseen pyörätyyppiin on omat renkaansa. Maantiepyörien renkaiden yksi ja ainoa tarkoitus on rullata mahdollisimman vaivattomasti, minkä vuoksi ne ovat kevyitä, kapeita ja sileitä. Maastopyörillä ajetaan vaihtelevassa maastossa aina sileistä kangaspoluista pientä louhosta muistuttavissa kivikkoissa. Renkaiden tuleekin olla huomattavasti järeämpiä niin rakenteeltaan kuin kuvioinniltaan. Tästä johtuen maastorenkaissa on joskus hyvinkin voimakas nappulakuvio ja paksut kyljet. Hybridi- ja kaupunki- sekä city-pyörien renkaat ovat maantie- ja maastorenkaan väliltä. Niissä on kevyt kuviointi, keskipaksut kyljet ja usein myös jonkinasteinen pistosuojaus, joka ehkäisee mahdollisilta rengasrikoilta.

Lisäksi jokaiseen pyörä- ja rengastyyppiin on niin ominaisuuksiltaan kuin leveydeltäänkin erilaisia renkaita. Niistä vielä lisää myöhempänä.

Rengaskoot

Jotta rengaskaupoilla käynti on onnistunut, renkaan koko on tarpeen tietää. Yleisin tapa ilmoittaa renkaan koko on "Renkaan ulkohalkaisija X Renkaan leveys" (esimerkiksi 28X1.4). Toinen yleisesti käytetty tapa on ilmoittaa millimetreinä "Renkaan leveys - Renkaan sisähalkaisija" (esimerkiksi 37-622). Ilmoitetaanko mitat tuumina, milleinä tai esimerkiksi ”tuntemattomilla” ranskalaisilla yksilöillä riippuu rengastyypistä.

Maantiepyörissä renkaan sisähalkaisija on vakiintunut 622 millimetriin. Vastaava, niin sanottu ranskalainen merkintä samalle rengaskoolle olisi 700 C. Merkintä 700 x 23C tarkoittaa rengasta, jonka sisähalkaisija on 622 millimetriä ja leveys 23 millimetriä. Sekavaa? Niin meistäkin (jää kyseenalaiseksi, että pitäisikö ranskalaisia päästää tekemään minkäänlaisia merkintöjä tai standardeja). Joka tapauksessa maantierenkaiden leveys on vakiintunut 22-30 millin välille.

Kuvan renkaan leveys on siis 37mm ja sisähalkaisija 622mm. Näillä tiedoilla + venttiilityypillä saat oikean renkaan&sisärenkaan pyöräkaupasta!

Maastopyörissä rengasmerkinnät ovat hieman yksiselitteisemmät, sillä yksikköinä käytetään lähes pelkästään tuumia. Myös maastorenkaista löytyy toki merkinnät myös millimetreinä. Maastopyörissä renkaiden ulkohalkaisijoita ovat 26”, 27,5” ja 29”. Keskimmäisestä eli 27,5” leveydestä käytetään toisinaan myös 650B-merkintää, mutta se on jatkuvasti harvenemaan päin. Renkaiden leveys vaihtelee yleensä 2-2,6” välillä. Erikoisuutena ovat niin sanotut plussakoon renkaat, jotka ovat kohtuullisen tuore uutuus. Niiden koko on plussamallia niin leveydeltään kuin korkeudeltaan. Plussakoot ovat halkaisijaltaan nimellisesti 27,5”, mutta suuren kokonsa ansiosta niiden ulkohalkaisija vastaa suunnilleen tavallista 29” rengasta. Leveys on 2,8-3,2” välillä. Maastopyörärenkaiden merkinnät ovat siis kohtuullisen hyvin vakioitu, mutta eri vaihtoehtojen ja mallien kirjo voi aiheuttaa aluksi hämmennystä.

Esimerkiksi crossariin voi vaihtaa kapeammat 25-28 millimetriä leveät renkaat, jos haluaa lisää rullaavuutta ja ajo tapahtuu pääosin asfaltilla.

Muiden pyörätyyppien, kuten cyclocross- tai hybridipyörien renkaat noudattavat jotakin edellä mainituista merkintätavoista. Lisää rengasmerkinnöistä voi lukea Polkupyöräwikistä. Uuden renkaan ei tarvitse olla täsmälleen samaa leveyttä kuin vanhan. Eri rengasleveyksillä on vaikutusta ajo-ominaisuuksiin, joten leveydeltään erilaisen renkaan kokeilu on usein perusteltua. Esimerkiksi crossariin voi vaihtaa kapeammat 25-28 millimetriä leveät renkaat, jos haluaa lisää rullaavuutta ja ajo tapahtuu pääosin asfaltilla. On kuitenkin hyvä huomioida, että uusi rengas ei ole huomattavasti kapeampi tai leveämpi vanhaan verrattuna. Liian kapea tai leveä rengas ei sovi vanteelle parhaalla mahdollisella tavalla ja lisäksi jälkimmäinen voi hangata runkoon.

Jos sait jo lukemisesta päänsäryn ja et ole varma pyöräsi rengaskoosta tai et välitäkään tietää sen tarkemmin, helpoin tapa on kirjoittaa merkintä ylös vanhan renkaan kyljestä ja ojentaa lappu kaupassa asiansa osaavalle myyjälle.

Sisärenkaat ja venttiilit

Jotta polkupyörällä on mielekästä ajaa, renkaissa pitää olla ilmaa. Se pitää puolestaan saada pysymään jollakin konstilla renkaan sisällä. Yleisin ratkaisu tähän on sisärengas tai toiselta nimeltään sisäkumi. Kun renkaaseen pumpataan ilmaa, sisärengas laajenee ulkorengasta vasten antaen renkaalle sen muodon. Sisärenkaita on ulkorenkaiden tapaan eri kokoja ja ne vaihtelevat paksuudeltaan. Mitä paksumpi sisärengas, sitä paremmin se vastustaa puhkeamisia.

Maastopyörissä on siirrytty suurimmaksi osaksi tubeless-renkaisiin, jotka ovat lontoonkielisen nimensä mukaan sisärenkaattomat. Tässä ratkaisussa ulkorengas toimittaa myös sisäkumin virkaa. Lisäksi renkaan sisällä käytetään erityistä tiivistysainetta, josta käytetään yksinkertaisesti nimitystä litku. Sen lisäksi, että litku tiivistää renkaan ja vanteen välin, se paikkaa myös pienet ajaessa syntyvät reiät. Toimiessaan tätä ominaisuutta oppiikin arvostamaan nopeasti! Ennen litkujen esiin kaivamista on tärkeää varmistaa, että vanne ja rengas ovat tubeless-yhteensopivat. Muuten renkaan sisälle ei jää ilmaa ja asennus päättyy vain sotkuun.

Ilma pumpataan renkaaseen venttiilin kautta, joita on kolmea eri tyyppiä: schrader- eli autoventtiili, presta ja dunlop.

Ilma pumpataan renkaaseen venttiilin kautta, joita on kolmea eri tyyppiä: schrader- eli autoventtiili, presta ja dunlop. Kahteen viimeksi mainittuun sopii sama pumpun pää. Autoventtiili tarvitsee sen sijaan omansa. Lähes kaikki pumput ovat yhteensopiva eri venttiileille kääntökappaleen tai adapterin avulla. Huomion arvoista on, että dunlop- ja autoventtiilin ulkohalkaisija on prestaa suurempi. Prestalle tarkoitetut vanteet eivät ole siis yhteensopivia näiden venttiilimallien kanssa ilman porakoneen käyttöä.

Venttiilityypit vasemmalta: presta, schrader- eli autoventtiili, ja dunlop/"tavallinen"

Rengaspaineet – kuinka kova renkaan tulisi olla?

On jo puoli voittoa, kun renkaissa on ilmaa. Toinen puolikas on, kun rengaspaineet ovat kohdallaan. Rengaspaine tarkoittaa yksinkertaisesti, että miten kovalta rengas tuntuu. Mitä suurempi rengaspaine on, sitä pienemmät siinä tapahtuvat muodonmuutokset ovat ajon aikana. Tyhjä rengas sen sijaan painuu kasaan silminnähden jo ajajan painosta. Rengaspainesuositukset lukevat renkaan kyljessä ja niitä tulee noudattaa. Suosituspaineet vaihtelevat eri renkaiden välillä joten tarkista suositus rengaskohtaisesti! Liian matalilla rengaspaineilla ajo altistaa rengasrikoille ja vie renkaan ajo-ominaisuudet. Vastaavasti liian korkeat rengaspaineet rikkovat renkaan usein ennenaikaisesti ja rengas myös rullaa huonommin kuin korkeimmalla suositellulla rengaspaineella. Mitä ne suositeltavat rengaspaineet sitten ovat? Alla on suuntaa antava lista:

Rengaspainesuositukset lukevat renkaan kyljessä ja niitä tulee noudattaa.

Maastopyörät: 1,6-2,4 bar 

City- ja Hybridipyörät: 3,5-4,5 bar (renkaan leveys 40mm-47mm)

Fitness-pyörät: 4-6 bar (renkaan leveys 32-35mm)

Cycloross-pyörät: 3,5-5 bar (renkaan leveys 33mm)

Maantiepyörät: 6,5-8,5 bar (renkaan leveys 25mm)

Kuvan renkaan suosituspaineet: 4.0-6.0 bar (alle 4 bar paine rikkoo renkaan - renkaan reunakudos ei kestä!)

Rengaspaineet on parasta tarkistaa ainakin kertaalleen painemittarilla, joka voi olla esimerkiksi pumpun yhteydessä. Useimpien tarpeeseen riittää, kun näppituntuman saa kalibroitua edes ampumaetäisyydelle painemittarin lukemista. Tavoitteellisemmalle pyöräilyn harrastajalle on suositeltavaa hankkia erillinen rengaspainemittari ja jatkaa edelleen myös arviointia näppituntuman avulla.

Rengasrikkoon varautuminen

Toisinaan pelikaani lentää turbiiniin, vaikka olisi tehnyt kaiken oikein ja parhaan tietonsa mukaan. Toisin sanoen, rengasrikkoja tapahtuu kaikille rengas- ja pyörätyypeille. Koska tämä ei-toivottu tapahtuma on jokseenkin vääjäämätön, on jonkinasteinen varautuminen suositeltavaa. Täydellisessä maailmassa mukana kulkisivat uusi sisäkumi, mukana kulkeva minipumppu ja tarvittavat työkalut vaihto-operaatiota varten. Pyörätyypistä riippuen kiekon voi pystyä irrottamaan ilman työkaluja, toiset saattavat vaatia kuusiokolon tai kiintoavaimen. Näiden lisäksi yksi tai kaksi rengasrautaa auttavat poistamaan ulkorenkaan vanteelta. Missä nämä tarpeet sitten kulkevat on parasta ratkaista tapauskohtaisesti. Jollakin ne voivat olla repun pohjalla, toisella pyörässä kiinni, yhdellä satulalaukussa jne.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on taito suoriutua renkaanvaihdosta! Operaatio kannattaa tehdä ainakin pariin kertaan kotona tai autotallissa niin sanotusti laboratorio-olosuhteissa. Jos siitä yrittää selviytyä ensimmäistä kertaa syksyisessä vesi- tai räntäsateessa, pyörämatka voi muuttua nopeasti taksikyydiksi. Renkaanvaihdossa on hyvä ottaa tavaksi tarkistaa ulkorenkaan ja vanteen sisäpinnat, jotta operaatiota ei tarvitse toistaa välittömästi uudelleen. Huonosti paikallaan oleva vannenauha tai ulkorenkaan puoliksi läpäissyt terävä hiekoitussora puhkaisevat uudenkin sisärenkaan harmillisen helposti.