Kaikki tuotteet Takaisin

Maantie- ja gravel-pyörät – erot, yhtäläisyydet ja oikean pyörän valinta

15.1.2022

#gravelpyörä #maantiepyörä

Maantie- ja gravel-pyörät – erot, yhtäläisyydet ja oikean pyörän valinta

Pyörätyyppien kirja on laajentunut viime vuosina niin, että pyöriä on tarjolla lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin käyttötarkoituksiin. Yhdessä ääripäässä ovat kisakäyttöön suunnitellut maantiepyörät ja toisessa hiekkatie- ja retkiajoon soveltuvat gravel-fillarit.

Lue pidemmälle ja tiedät, mikä on ominaista eri pyörätyypeille, niiden välimuodoille ja mikä on oikea pyörä juuri sinun käyttötarkoitukseesi.

Pyörätyypit

Lähdetään liikkeelle droppitangollisten pyörätyyppien esittelyllä.

1) Maantiepyörät kilpakäyttöön

2) Endurance-maantiepyörät

3) Gravel-pyörät, perinteinen ta retkimalli

4) Gravel-pyörät kilpapainotuksella

5) Cyclocross-pyörät

6) Muut pyörätyypit

Lista ei ole kaiken kattava, mutta sisältää kaikki yleisimmät pyörätyypit. Asiaan vihkiytymättömälle pyörien ulkonäkö voi näyttää samankaltaiselta, lähes identtiseltä riippumatta, mistä kategoriasta se olisi poimittu. Kuten yleensä, yksityiskohdilla on tässäkin kohtaa ratkaiseva merkitys.

Ensimmäiseksi käydään läpi pyörien yleistä tekniikkaa ja geometrian vaikutusta ajo-ominaisuuksiin, jonka jälkeen käydään jokainen pyörätyyppi läpi niille tyypillisine ominaisuuksineen. Lopuksi esitetään suuntaviivoja, jotka auttavat oikean pyörätyypin valinnassa.

Tekniikka

Kaikki edellä luetellut pyörätyypit jakavat saman perustekniikan. Kiekkokoko on lähes poikkeuksetta sama eli 622 millimetriä. Ohjaustanko on voimakkaasti taivutettu droppitankomalli, joka mahdollistaa ylä- ja alaotteen käytön. Jälkimmäinen on etenkin maantiellä kilpakäytössä ensiarvoisen tärkeä, sillä se mahdollistaa nopean aerodynaamisen ajoasennon käytön.

Lähes kaikki nykyaikaiset aktiiviharrastamiseen tarkoitetut pyörät käyttävät levyjarruja. Vaikka levyjarrut lisäävät hieman painoa vannejarruihin nähden, ne tarjoavat enemmän jarrutehoa ja toimivat varmasti kaikissa olosuhteissa. Vannejarruja näkeekin enää harvoin ja lähes ainoastaan kisakäyttöön tarkoitetuissa maantiepyörissä, joissa keveys on ykköskriteeri.

Toinen maastopyöristä alkunsa saanut ja myös maantielle saapunut tekniikka, on tubeless-renkaiden käyttö. Vaikka uuden rengastyypin omaksuminen on tapahtunut huipputasolla odotettua hitaammin, se tarjoaa selviä etuja harrastekäytössä paremman puhkeamiskestävyyden ansiosta.

Voimansiirrossa on sen sijaan enemmän eroavaisuuksia, pyörätyypistä ja myös ajajan mieltymyksistä riippuen. Maantiellä käytetään vielä kahta eturatasta ja niiltä toiselle ketjua siirtävää etuvaihtajaa. Gravel- ja cyclocross-pyörissä yhden eturattaan voimansiirto on sen sijaan yleisin valinta sen tuoman toimintavarmuuden ja huoltovapauden johdosta. Lisäksi tarvittava vaihteiden välitysskaala ei ole yhtä suuri kuin maantiellä, jossa nopeudet voivat olla pitkiäkin aikoja yli taajaman liikennenopeuksien.

Runkogeometria ja ajo-ominaisuudet

Rungon sanotaan olevan pyörän sydän. Sanonta pitääkin siinä määrin paikkansa, että kaikista komponenteista juuri rungolla ja runkogeometrialla on suurin vaikutus ajo-ominaisuuksiin.

Haluatko pystyn ja mukavan rennon ajoasennon? Vai ennemminkin matalan ja mahdollisimman tehokkaasti tuulta halkovan? Huomioi tämä ja mahdolliset erityisvaatimukset jo ensiaskeleista eri vaihtoehtoja katsoessa. Reach- ja stack-mitat kertovat hyvin eturungon pituudesta ja ohjaamon korkeudesta, jotka määrittävät paljon ajoasennon osalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että geometria on aina kokonaisuus ja osiensa summa. Ei ole siis kannattavaa jäädä tuijottamaan yhtä lukua tai juuri tiettyä mittaa.

Pyörävalmistajat ovat tehneet onneksi valinnan helpoksi, sillä tietyn tyyppiset pyörät ovat varustettu usein juuri käyttöä parhaiten palvelevalla runkogeometrialla ja sitä vastaavalla ajoasennolla. Retkikäyttöön suunnatussa gravel-pyörässä ajoasento on pystympi ja rennompi kuin huippuunsa asti viritetyssä cyclocross- tai maantiepyörässä.

Tyyppi 1 – maantiepyörät kilpakäyttöön

Kilvanajossa pyörän nopeus ja ajajan suorituskyky menevät kaiken edelle, mukaan lukien ajomukavuuden. Niin sanotut kisakireät maantiepyörät ovat erikoistyökaluja, joiden yksinomainen tarkoitus on mahdollisimman nopea eteneminen.

Pyörät ovat jakautuneet kahteen eri linjaan: äärimmäisen kevyihin ja hyvää aerodynamiikkaa tavoitteleviin eli niin sanottuihin aeropyöriin. Ensinnä mainittu tyyppi on elementissään mäkisillä reittiprofiileilla, kun taas jälkimmäinen menestyy tasaisella ja korkealla keskinopeudella ajettaessa. Reittiprofiilin ohella valinta pyörätyyppien välillä on myös makukysymys. Molemmille malleille on ominaista matala ja aggressiivinen ajoasento, joka on voitu viedä aeropyörissä vieläkin pidemmälle.

Kilpailukykyisyys ja puhdas vauhdin tavoittelu menevät kaiken edellä, myös ajomukavuuden, johon lukeutuvat muun muassa ajoasento ja myös tärinän suodatus. Renkaat ovat kapeimmasta päästä, mitä kaikissa droppitangollisissa pyörissä käytetään. Osa ajajista vannoo edelleen kapeiden 25-millisten renkaiden nimeen, mutta hieman enemmän ilmatilaa mukanaan pitävät 28-30-milliset renkaat ovat tulleet nopeasti yleisimmäksi vaihtoehdoksi. Kyseinen pyörätyyppi ei ole paras valinta päivittäiseen käyttöön tai pitkille matkoille, mutta kun halutaan ajaa nopeasti, se on elementissään.

Osasarjat ovat kautta linjan huippuluokkaa, lähtien hiilikuituisista kiekoista ja kautta linjan äärimmäisen kevyistä, mutta silti haluttuihin suuntiin tukevista komponenteista. Vaihteisto voi olla sähkötoiminen tai mekaaninen. Ensinnä mainittu tyyppi on jatkuvasti yleistymään päin myös harrastuskäytössä, sähkötoimisten osasarjojen hintojen tullessa alaspäin.

Tyyppi 2 – endurance-maantiepyörät

Endurance eli kestävyys viittaa määritelmällisesti pitkään kestoon tai matkaan. Mitä se on kenenkin kohdalla, on yksilöllistä. Pääasia on, että suunnitellun matkan pystyy taittamaan mahdollisimman mukavasti ja niin, että satulaan nousee mielellään seuraavana päivänä ja vielä sen jälkeenkin. Endurance-pyörissä ajomukavuuteen liittyvät seikat ovat keskiössä.

Ajomukavuutta pyritään edistämään ennen kaikkea runkogeometrian kautta, jolla ajoasennosta tehdään pystympi ja samalla rennompi. Nostamalla ohjaamoa ja/tai lyhentämällä eturunkoa, ajoasennossa saa lisää tilaa lonkkanivelten liikkeelle ja vapaalle hengitykselle. Ajomukavuuden huomiointi myös muissa komponenteissa, kuten mahdollisesti leveämmässä rengastuksessa, satulassa ja valitsemalla paksumpi tankoteippi estää tehokkaasti puutumista tai mahdollisia kolotuksia pitkilläkin matkoilla.

Endurance-maantiepyörä on valinta ajajalle, joka priorisoi mukavaa, mutta tehokasta matkantekoa. Se ei silti tarkoita, etteikö endurance-tyylisellä pyörällä voisi ajaa kovaa ja olla mukana palkintokorokepaikat ratkaisevissa kärkikamppailuissa.

Tyyppi 3 – gravel-pyörät

Ensimmäiset gravel-pyörät olivat "leppoistettuja krossareita" eli cyclocross-pyöriä, joissa oli pidempiä matkoja suosiva rento ajoasento, rauhallinen ohjaus ja hieman leveämmät renkaat. Pian pyöriin ilmestyi pitkiä päiväreissuja ja pidempiäkin matkoja palvelevia lisävarusteita, kuten runkolaukkuja ja lisää kiinnityskohtia juomapullotelineille.

Gravel-pyörät ovat säilyttäneet saman luonteen tähän päivään asti ja niistä on tullut entistä erikoistuneempi työkalu, mutta vain hyvässä mielessä. Siinä, missä perinteisellä maantiepyörällä pitää tehdä U-käännös tai jalkautua tien muuttuessa sorapäällysteiseksi, gravel-pyörä on elementissään. Gravel- tai kotimaisittain ilmaistuna hiekkatiepyörä on monitoimilaite, joka etenee tehokkaasti lähes kaikilla alustoilla. Tyypillisesti pyörien rungosta ja etuhaarukasta löytyy valmiudet retki- ja matkakäyttöön monipuolisin kiinnityspisteiden ansiosta.

Ajoasento on gravel-pyörissä pysty ja rento. Suuri osa ajosta tapahtuu yläotetta käyttäen, jota tavallista leveämpi ohjaustanko palvelee hyvin. Ohjaustuntuman määrittävä geometria on tehty niin ikään rennoksi niin, että pyörä käyttäytyy ennalta-arvattavasti kaikissa tilanteissa, eikä edellytä jatkuvaa äärimmäistä tarkkaavaisuutta.

Focus Atlas on kouluesimerkki nykyaikaisesta gravel-pyörästä.

Tyyppi 4 – gravel-pyörät kisakäyttöön

Missä on pyöräilyä, siellä on myös kilvan ajoa. Gravel-pyöräilyn luonteeseen kuului ajaminen omaan tahtiin, maisemien katselu, luonnosta nauttiminen ja uusien reittien sekä paikkojen etsiminen. Ei mennyt pitkään, kun gravel-pyörillä ajetut reitit valjastettiin kilpailutarkoituksiin ja tietenkin asianmukaista kalustoa käyttäen.

Kilvanajoon suunnitellut gravel-pyörät ovat perinteisen maantie- ja gravel-pyörän sekoituksia. Viimeksi mainitusta on otettu leveä, mutta herkästi rullaava ja hyvin puhkeamisia vastustava rengastus, valmius varusteiden, eväiden ja juoman kantoon pitkillekin matkoille sekä usein maantiepyöriin verrattuna leveämpi ohjaustanko. Maantiekilpureden perimää ovat puolestaan matala ja aerodynaaminen ajoasento, korkeita keskinopeuksia suosiva välitysskaala – usein yhden eturattaan voimansiirtoa käyttäen – ja tietenkin mahdollisimman kevyt, mutta jämäkkä rakenne. Sähkötoimiset vaihteet ovat jatkuvasti yleistymään päin, etenkin huipputason malleissa.

Kisakäyttöön suunnatulla gravel-pyörällä voi ajaa luonnollisesti pidempiäkin lenkkejä, mutta perinteinen hiekkatiepyörä on usein parempi pitkille matkoille tai päivittäiseen käyttöön.

Cervelo Aspero on kisakäyttöön suunnitellun gravel-pyörän ilmentymä.

Tyyppi 5 – cyclocross-pyörät

Cyclocross tai tuttavallisemmin kurakrossi on syyskuukausina ajettava kilpamuoto, jossa merkittyä rataa ajetaan noin tunnin kestoinen, mutta sitäkin intensiivisempi kisastartti. Krossarien renkaissa on tyypillisesti reilu nappulakuvio, voimansiirto on lähes järjestäen yhden eturattaan tyyppiä ketjun rattaalla pysymisen varmistamiseksi ja runkogeometria on etenkin kisakäyttöön suunnitelluissa pyörissä matala ja herkästi ohjausliikkeisiin reagoiva. Jarrut olivat pitkään krossareissa vanhaa cantilever-tyyppiä, mutta myös tässä pyörätyypissä on siirrytty 2000-luvulle levyjarrujen muodossa – ja voikin sanoa, että oli jo korkea aika.

Myös cyclocross-pyöriä on tarjolla erilaisilla runkogeometrioilla ja varusteluilla. Yhdessä ääripäässä on jo yllä mainittu kisakäyttöön suunniteltu pyörätyyppi ja toisessa vastaavasti rennommalla mitoituksella varustettu, gravel-pyörää lähentelevä menopeli. Ensimmäiset gravel-pyörät olivatkin cyclocross-pyöriä, jotka varustettiin pidempiä matkoja palvelevalla varustuksella ja tuomalla ajoasento pystymmäksi ja siten mukavammaksi.

Perinteisten kisatyylisten cyclocross-pyörien saralla Focus Mares ansaitsee erityismaininnan.

Tyyppi 6 – muut pyörätyypit

Droppitangollisten pyörien täysi kirjo ei rajoitu viiteen yllä lueteltuun tyyppiin. Jos rungosta ja etuhaarukasta löytyy pyörimistilaa, perinteinen gravel-pyörä voidaan varustaa superleveillä ja tavallista rouheammilla renkailla lähes 3-tuumaisiin renkaisiin asti. Tästä pyörätyypistä käytetäänkin osuvasti monster cross -termiä.

Alaotetta vähän käyttävät tai muuten droppitankoa vierastavat ovat saaneet myös toiveisiinsa vastauksen, sillä gravel-pyörien tarjontaan on ilmestynyt myös suoratankoisia malleja. Suoratankoinen gravel-pyörä muistuttaakin merkittävissä määrin vanhan koulukunnan maastopyörää tai sen ja perinteisen hybridipyörän risteymää.

Triathlon-pyörät luovat kokonaan oman kategoriansa lajin tuomien vaatimusten johdosta, joihin lukeutuvat muun muassa äärimmäinen aerodynamiikka sekä juoman ja ajon aikana helposti käsillä oleva ravinnon kantokyky. Triathlon-pyöristä puhuttaessa, Cervelon mallit nauttivat lähes legendaarista, mutta samalla hyvin ansaittua statusta.

Apua valintaan!

Miten pyörätyyppien kirjosta tai peräti viidakosta pitäisi pystyä valitsemaan oikea? Vaikka tilanne voi vaikuttaa alkuun melkein toivottomalta, hätä ei ole tämän näköinen.

Kaikki lähtee tarpeesta ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta. Vastaamalla harkitusti muutamaan tarkoin valittuun kysymykseen, valintaprosessi onnistuu helposti ilman tarpeetonta arpomista ja ennen kaikkea paljon pelättyjä hutivalintoja.

Ensimmäiseksi on tärkeää kysyä itseltään, että millaiseen ajoon pyörää etsii tai millaista suurin osa käytöstä tulee olemaan. Jos tavoitteena on ajaa kilpaa, valinnan tulisi kohdistua siihen suunniteltuihin pyörätyyppeihin. Maantiellä asfalttipäällysteisiä teitä ajaessa, kisatyyppinen maantiepyörä on ilmeinen vaihtoehto. Jos pyörälle hakee monikäyttöisyyttä esimerkiksi harjoittelua ajatellen, kisatyylinen gravel-pyörä on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto ja mahdollisesti vielä kaksilla kiekoilla.

Harraste- ja retkiajoon sekä päivittäiseen käyttöön pyörää etsivä ei hyödy kisapyörien keveydestä ja niille ominaisesta aggressiivisesta ajoasennosta. Matala ja äärimmillään jopa makaava ajoasento voikin johtaa epämukaviin tuntemuksiin etenkin pitkillä ajokerroilla tai paljon ajettaessa. Riski ongelmille kasvaa entisestään, jos lajista ei ole ennestään kattavaa kokemusta. Aktiivisesti kilpaa ajavat ovat käyttäneet tyypillisesti vuosia ajoasentoon totuttelemiseen ja ylläpitävät kykyä sen käyttöön säännöllisellä lihashuollolla ja lajia tukevilla harjoitteilla.

Jos mieltymys on matalaa ja sporttista ajoasentoa tarjoavan pyörän suuntaan ja suunnitelmissa on myös pidempien hiekkatielenkkien ajaminen, kisatyylisen gravel-pyörän voi varustaa monipuolisesti runkolaukuilla, joita löytyy kattavasti muun muassa Ortliebin ja Evocin valikoimasta.

Oheisessa valintakaaviossa on esitetty päätösprosessi kuvallisessa muodossa, joka voi toimia tekstiversion tukena.

Tule vierailemaan liikkeeseemme! Asiantuntevat myyjämme auttavat sinua oikean pyörätyypin ja -mallin valinnassa.