• Perheyritys kolmannessa sukupolvessa
  • Asiantunteva henkilökunta
  • 12kk koroton osamaksu
Blogi & Artikkelit / JARRUPALAT – MITÄ NIISTÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

JARRUPALAT – MITÄ NIISTÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

JARRUPALAT – MITÄ NIISTÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

Jarrupalat ovat jarrun voimaa välittävän osan ja jarrupinnan välinen komponentti, joka on suurelta osin vastuussa jarrutuksen aikaan saamasta kitkasta ja sitä seuraavasta vauhdin hidastumisesta. Vannejarruissa (V- ja cantilever-jarrut) – jarrupalat ovat selvästi näkyvillä ja käsin kosketeltavissa, kun taas levyjarruilla ne ovat piilossa jarrusatulan sisällä, levyn ja mäntien välissä.

Tässä jutussa tutustutaan jarrupalojen toimintaan, eri materiaaleihin ja ennen kaikkea niiden eroihin. Missä paloissa on tehoa pienen kylä verran ja mikä vinkuu kuin palosireeni.

Jarrupala pähkinänkuoressa

Jarrutyypistä riippumatta, jarrupalat koostuvat metallisesta runko-osasta, johon itse jarrupinnan materiaali on liitetty. Liitostapa riippuu itse jarrupalan materiaalista, johon palataan myöhempänä. Levyjarruissa kiinnitys jarrusatulaan tehdään palan yläosassa olevan kiinnitysreiän avulla, jonka läpi lukkorenkaalla ja/tai kierteellä oleva sokka pujotetaan.

Jarrupalojen koko ja tarkempi muoto riippuvat jarrun mallista. 4-mäntäisissä jarruissa palat ovat luonnollisesti suuremmat, sillä yhtä jarrupalalla pitää olla pinta-alaa kahta mäntää varten. 2-mäntäisissä jarruissa yhtä jarrupalaa kohden on vastaavasti vain yksi mäntä. Ikävä kyllä, valmistajat eivät ole laittaneet suurta työtä jarrupalojen muodon ja mallin vakioimisen eteen. Sen johdosta lähes jokaiselle jarrulle on oma mallinsa. Shimanon palat eivät käy Sramin jarruihin tai toisin päin. Yhteensopivuutta ei ole usein edes yhden valmistajan mallien välillä ja esimerkiksi Sramin Guide- ja Code-jarrut vaativat eri palat.

Useimmat jarrut käyttävät nelijalkaista lehtijousta, joka pujotetaan jarrupalojen väliin. Sen tehtävänä on painaa palat irti levystä jarrutuksen jälkeen eli se avustaa jarrun palautuksessa niin, että palat eivät hankaa tarpeettomasti levyyn. Jouset ovat kulutustavaraa ja ne löytyvät lähes aina samasta paketista uusien jarrupalojen kanssa.

Muita selvästi silmään osuvia valmistaja- ja mallikohtaisia eroja ovat jäähdytysrivat, joita Shimano käyttää korkeamman pään jarruissaan. Niitä saa myös tarvikeosina, jolloin samaa tekniikkaa saa hyödynnettyä esimerkiksi edullisemman pään SLX-malleissa.

Materiaalit – mistä jarrupala on tehty?

Jarrupalojen materiaali ja tarkempi koostumus menee pitkälle kemian ja materiaaliopin puolelle, mutta yritetään pysyä kyydissä! Asiaa ei helpota, että suurimmat valmistajat eli Shimano ja Sram käyttävät jarrupalatyypeistä eri termejä.

Jarrupalamateriaalit jakautuvat kahteen eri päätyyppiin, orgaanisiin ja metallisiin. Shimano ja Sram käyttävät niistä seuraavia nimityksiä:

1) RESIN / ORGAANINEN

2) METALLI / SINTEROITU

Orgaanisissa jarrupaloissa voidaan käyttää kumia, kevlaria tai lukuisia muita materiaaleja ja ne koostuvat tyypillisesti usean eri materiaalin seoksesta. Palan pitää kasassa hartsi, josta myös resin-nimitys tulee.

Metalliset tai sinteroidut jarrupalat koostuvat... arvasit oikein, metallista! Ne valmistetaan tiivistämällä metallipartikkelit suuressa lämpötilassa ja paineessa jarrupalan muotoon. Tästä tulee vastaavasti sinterointi-nimitys, joka on monimutkainen materiaalikäsittelyprosessi.

Oleellinen kysymys kuuluu, että mitä eroja jarrupalatyypeillä on? Mallikohtaiset erot voivat olla tuntuvia, mutta metallisille jarrupaloille on tyypillistä:

·     Hyvä jarruteho kaikissa olosuhteissa, myös kosteissa ja mutaisissa olosuhteissa.

·     Erinomainen lämmönkesto. Metallisten jarrupalojen toiminta ei muutu tyypillisesti pitkissäkään laskuissa, joissa jarrut voivat lämmetä tuntuvasti.

·     Jarrulevyjen kuluminen. Metalliset jarrupalat saattavat kuluttaa jarrulevyjä orgaanisia nopeammin.

·     Ääni. Metalliset jarrupalat voivat olla orgaanisia äänekkäämmät vinkumisen tai "soinnin" muodossa.

Orgaanisten jarrupalojen ominaisuudet ovat jokseenkin vastakkaiset, mutta ne on silti hyvä kerrata.

·     Yleensä hiljaiset. Orgaaniset jarrupalat eivät tyypillisesti vingu, resonoi tai tee muutenkaan numeroa itsestään.

·     Herkät lämmölle. Orgaanisten palojen jarruteho saattaa hiipua voimakkaan lämpenemisen myötä.

·     Olosuhdeherkät. Märällä ja mudassa ajaessa orgaanisten jarrupalojen jarruteho saattaa kärsiä.

·     Kuluminen. Palat kuluvat metallisia nopeammin, mikä voi korostua entisestään mudalla ja märällä ajaessa.

Jarrulevyt

Jarrupalat tarvitsevat parikseen veroisensa vastapelurin, joka on levyjarrujen tapauksessa jarrulevy. Ne koostuvat lähes poikkeuksetta teräksestä kulutuskestävyyden, käyttöä ajatellen suosiollisten materiaaliominaisuuksien ja edullisuuden johdosta.

Kiinnityksessä on käytössä kaksi eri standardia: 6-pultti- ja Centerlock-kiinnitys. Ensinnä mainittu on vanhempi ja edelleen yleisempi tapa. Siinä jarrulevy kiinnitetään kuudella T25-kantaisella Torx-ruuvilla napaan. Shimanon lanseeraamassa Centerlock-kiinnityksessä jarrulevy kiinnittyy navassa oleviin rihloihin ja kiristetään paikalleen yhdellä lukkorenkaalla. Centerlockin hyötynä on kiinnityksen ja irrotuksen helppous, mutta käytön kannalta eri kiinnitystavat eivät eroa millään muotoa.

Trendi on ollut viime vuosina jatkuvasti isompien jarrulevyjen suuntaan. Suurempi jarrulevyn halkaisija tarkoittaa lisää jarrutehoa ja lämmönkestoa, sillä jarrulevyssä on enemmän materiaalia, joka pystyy puolestaan sitomaan ja haihduttamaan paremmin lämpöä. Enduropyörissä 180-milliset levyt ovat minimi ja etenkin edessä 200-milliset alkavat olemaan jo lähes vakiomitta. Alamäkiajossa, mutta myös endurossa käytetään jatkuvasti enemmän edessä jopa 220-millisiä levyjä. Rauhallisempaan käyttöön, kuten vaikkapa XC-ajoon 160-milliset levyt voivat olla riittävät.

Vinkuvat jarrut – mikä avuksi?

Vinkuvat jarrut voivat aiheuttaa ärsytystä tai viedä lähes hulluuden partaalle. Onneksi tilanteen korjaamiseksi on tehtävissä paljon ja usein ongelma saadaan poistumaan lähes kokonaan! Seuraavilla korjaustoimet helpottavat tilannetta. Toimet ovat listattu helpoimmista ja kevyimmistä alkaen.

·     Tarkista, että jarrulevy ja -satula ovat kireällä! Löysällä olevat jarrukomponentit resonoivat helposti ja aiheuttavat siten ääntä.

·     Tarkista, että jarrusatula on keskitetty oikein ja, että männät paloineen koskettavat levyyn tasaisesti jarruttaessa.

·     Puhdista jarrupalat ja -levy asianmukaisella puhdistusaineella. Epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ylimääräistä ääntä ja laskea jarrutehoa.

·     Vaihda orgaanisiin jarrupaloihin.

·     Kokeile vaihtaa jarrulevyt toisiin.

 

Jotkut jarrut ovat itsessään alttiimpia ylimääräiselle äänelle kuin toiset. Yllä luetellun listan kohdilla ei-toivotut äänet saa kuitenkin suurelta osin tai jopa täysin pois.

Ja vielä vannejarruista

Hydrauliset levyjarrut ovat nykystandardi, mitä jarruihin tulee ja hyvästä syystä. Perinteiset vannejarrut häviävät niille selvästi lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla. Vanhemmissa pyörissä voi olla kuitenkin edelleen vannejarrut. Poikkeuksen muodostavat triathlonpyörät, joissa niitä tapaa edelleen jonkin verran, vaikka pyörä olisi juuri otettu kaupan hyllyltä.

Jarrupaloja uusiessa on tarpeen tietää tarkalleen jarrun ja siihen sopivan palan tyyppi. V-jarruissa jarrupalan tappi on koko matkalta kierteellinen, kun taas vanhemmissa cantilever-jarruissa tappi on tyypillisesti sileä. Ero on tärkeä tunnistaa, sillä jarrupalat eivät käy näiden kahden jarrutyypin kesken ristiin.

Triathlon- ja maantiepyörien kohdalla on ensiarvoisen tärkeää huomioida vanteen materiaali! Alumiinisille vanteille tarkoitetut jarrupalat eivät sovi hiilikuituvanteille! Jos kuituvanteistaan haluaa pitää huolen ja toivottu käyttöikä on yksittäistä kautta pidempi, on syytä käyttää yksinomaan hiilikuidulle tarkoitettuja jarrupaloja.

Larunpyörä-tiimi 24.4.2024 13:21

Menu

Ostoskorisi(0 tuotetta )

Ostoskorisi on tyhjä
Yhteensä: 0 €
Kassalle