Kaikki renkaat ovat pyöreitä ja (yleensä) mustia. Voiko niistä löytyä oikeasti merkitseviä eroja? Kokenut maastokuski pystyy vastaamaan suoralta kädeltä, että erot ovat merkitseviä jopa siinä määrin, että onnistunut rengasvalinta voi pelastaa tai toisaalta pilata ajokerran tai vaikkapa kisastartin. Rengasvalinta tuleekin tehdä huolella ja mitä enemmän tietoa on päätöksen takana, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on onnistunut.
Tästä jutusta saat perustiedot rengasvalintaa varten, joten jatketaan pidemmälle!
Kontaktipinta alustaan
Maastorenkaat ovat kontaktipiste pyörän ja maaston välissä, mikä jo kertoo yksistään niiden merkityksestä. Ei auta, vaikka keula olisi miten hyvin säädetty, jos rengas on sopimaton senhetkisiin olosuhteisiin tai jopa peräti täysin väärä käyttötarkoitusta ajatellen.
Renkaalta vaadittavat perusominaisuudet ovat pito ja rullaavuus. Ikävä kyllä molempia ei pysty saamaan samaan aikaan, joten valinta pitää tehdä jommankumman ehdoilla tai tehdä sopiva kompromissi niiden välillä. Yleistäen voi sanoa, että mitä karkeampi rengas on kuvioltaan ja pehmeämpi seokseltaan, sitä enemmän se tarjoaa pitoa ja vastaavasti toisin päin.
Pito perustuu kolmeen renkaan ominaisuuteen: nappuloiden alustaan "pureutumiseen", kumiseoksen viskoelastisiin ominaisuuksiin ja lisäksi pintojen väliseen adheesioon, joka muodostaa tosin vain 1-2 % kokonaispidosta. Merkitsevimmät tekijät ovat siis, miten renkaan nappulat uppoavat maaperään ja toisaalta, miten renkaan muodonmuutokset tapahtuvat maastonmuotojen painuessa renkaan sisään. Täysin elastinen materiaali palauttaisi vastaavan määrän energiaa, joka renkaaseen on kohdistunut, mikä heikentäisi pito-ominaisuuksia. Hyvä kumiseos pitää sisällään halutun määrän vaimennusominaisuuksia, millä on edullisia vaikutuksia rengaspitoon.
Kuvion ja leveyden valinta
Valittavan renkaan kuvio riippuu lähes yksinomaan käyttötarkoituksesta, mutta myös mieltymyksillä on merkitystä. Jos renkaalta kysytään maksimaalista mutka- ja jarrutuspitoa, on syytä valita rengas aggressiivisilla olka- ja keskinappuloilla. Maxxis-rengasvalmistajan mallistosta alamäki- ja endurorenkaat, kuten Minion-, Assegai- ja jossakin määrin myös Aggressor-malli ovat hyviä esimerkkejä tämän tyyppisistä renkaista. Jos veto- ja jarrutuspidon suhteen ollaan valmis tekemään kompromisseja, keskinappulat voivat olla matalammat ja selvästi miedommat. Niin sanottu semi-sliksi on äärimmilleen viety versio tästä rengastyypistä.
Kevyempiin traili- ja XC-renkaisiin tullessa reunanappulat voivat olla matalammat ja muodoltaan pyöreämmät. Rullaavuutta pyritään edistämään miedoilla keskinappuloilla, jotka antavat silti vetopitoa jyrkkiä ja teknisiä nousuja varten. Maxxiksen renkaista Rekon-malli on hyvä esimerkki nykyaikaisesta XC-renkaasta, jota käytetään korkeimmalla kilpatasolla asti.
Aloittelevan harrastajan on hyvä tiedostaa, että renkaiden ei tarvitse olla edessä ja takana samaa paria. Kuvioltaan karkeamman renkaan valitseminen eteen onkin usein käytetty ratkaisu, sillä pitoa on tarjolla näin siellä, missä sitä tarvitaan enemmän eli edessä ja samalla rullaavuus saadaan optimoitua käyttämällä sileämpää rengas takana.
Tyypillinen maastorengas on leveydeltään noin 2,3 tuumaa. Tätä suuremmat leveydet aina 2,6 tuumaan asti ovat tarkoitettu tyypillisesti vauhdikkaampiin ajamisen muotoihin, kuten enduroon tai vapaamuotoiseen polkurymistelyyn. Tätä suuremmat rengasleveydet lukeutuvat jo lähelle plussakokoa, mikä on tosin hiljalleen katoamaan päin.
Renkaan rungon rakenne
Rullaavuus ja pito eivät ole kuitenkaan ainoat ominaisuudet, minkä perusteella rengasvalinta tehdään. Renkaan runko ja kylkien rakenne määrittävät renkaan puhkeamis- ja viiltokestävyyden. Mitä enemmän renkaan rungossa on kumia, sitä paremmin se kestää matalilla paineilla ajamista ilman ei-toivottuja läpilyöntejä. Lisäksi paksut kyljet antavat varmuuskerrointa terävien kivien aikaan saamia viiltoja vastaan, joita tapahtuu maastossa ajaessa vääjäämättä.
Mitä enemmän renkaan rungossa on materiaalia, sitä enemmän se painaa. Täysiverinen alamäkiajoon suunniteltu 29-tuumainen rengas voikin heilauttaa vaa'an lukeman 1200-1300 grammaan, kun taas vastaavan kokoinen XC-rengas voi painaa selvästi alle puolet siitä.
Paksummat kyljet ja järeämpi renkaan runko parantavat myös tyypillisesti renkaan vaimennusominaisuuksia ja tekevät renkaasta yleisesti tukevamman ajaa ilman, että se taittuu häiritsevästi alle mutkiin ajaessa.
Rengaspaineet
Rengaspaineissa on olemassa suositeltava alue, johon valinnan pitäisi osua käyttötarkoituksesta riippumatta. Valtaosassa tapauksia oikeat rengaspaineet löytyvät 1,6-2,2 bar väliltä. Tätä alemmaksi mennessä renkaan rullaavuus alkaa kärsimään selvästi, mutta sitäkin enemmän ilmenee ongelmia renkaan pysymisessä vanteella mutkissa, etenkin suurikokoisen ja aggressiivisen kuskin käytössä. Vastaavasti reilusti yli 2 barin paineiden päälle mennessä pito- ja vaimennusominnaisuuksien suhteen tapahtuu selvää kompromissia niin, että rengas tuntuu pomppivan maastossa holtittomasti sen sijaan, että se pureutuisi alustaan.
Omaa ajotyyliä ja mieltymystä palvelevat rengaspaineet edellyttävät testausta, jonka pitää olla enemmän tai vähemmän jatkuvaa syystä, että sopivat paineet ovat mallikohtaiset. Tukevarakenteinen rengas antaa mahdollisuuden ajaa matalammilla paineilla kuin äärimmäisen kevyt rengas.
Tyypillisesti takana käytetään hieman korkeampia rengaspaineita kuin edessä syystä, että keskimäärin kuskin painosta suurempi osa on takarenkaalla. Tästä syystä mahdolliset läpilyönnit teräviin kiviin ajamisen johdosta tapahtuvat todennäköisemmin takana kuin edessä. Lisäksi mutka-ajossa takarenkaalle kohdistuu enemmän painoa, minkä johdosta siihen tarvitaan enemmän ilmaa. Esimerkki rengaspaineista edessä ja takana voisi olla esim. 1,75 ja 1,9 bar.
Tubeless-ominaisuudet ja insertit
Tubeless-renkaat ovat oletusarvo aktiivisen maastokuskin pyörässä niiden tarjoamien hyötyjen ansiosta, joihin lukeutuvat keveys, paremmin maastonmuotoihin mukautuva renkaan käytös ja myös puhkeamiskestävyys tubeless-renkaissa käytetyn tiivisteaineen eli "litkun" ansiosta.
Verrattain tuore lisäys tubeless-renkaisiin ovat niin sanotut insertit, jotka asennetaan vanteen ja ulkorenkaan väliseen tilaan. Niiden tarkoituksena on suojata rengas ja vannetta läpilyönneiltä, mutta osa malleista tukee myös renkaan runkoa antaen vakaamman ajotuntuman mutkissa.
Insertit tuovat mukanaan hieman painoa, mutta etenkin painovoimavoittoisissa ajamisen muodoissa, kuten endurossa, alamäkiajossa tai bike park -kaahailussa hyödyt ylittävät painolisän moninkertaisesti. Jos inserttien valinnan haluaa optimoida, taakse voi valita jämäkämmän version kuin eteen.
Yhteenvetoa
Otetaan loppuun vielä kertausta ja yhteenvetoa renkaiden valinnasta maastoajoa ajatellen.
· Kokeile erilaisia renkaita niin, että tiedät miten oikeasti pitävä ja toisaalta miedommalla kuviolla varustettu rullaava rengas käyttäytyvät.
· Valitse renkaat aina olosuhteiden, mutta myös omien mieltymysten mukaan.
· Kokeile eri kumiseoksilla varustettuja renkaita.
· Käytä aikaa sopivien rengaspaineiden etsimiseen. Oikein valituilla rengaspaineilla renkaat tarjoavat hyvin pitoa ja ajomukavuutta ilman, että läpilyöntejä vanteelle tapahtuu laisinkaan tai korkeintaan ani harvoin ja silloinkin ajovirheen seurauksena.
· Mitä vauhdikkaampaan ajoon renkaat tulevat, sitä jämäkämpi renkaan rakenne tulee olla, mikä tarkoittaa myös mukana tulevaa painoa.
· Mullet-/sekakiekkojen käyttö ei vaikuta oleellisesti, jos lainkaan rengasvalintaan.
· Inserttien käyttö on hyvin suositeltavaa, mahdollisesti jopa XC-ajossa asti.
· Käytä aikaa ja kerää kilometrejä kattavasti suosikiksi valikoiduilla renkailla, jotta niiden käytöksen oppii tuntemaan mahdollisimman hyvin!
· Uusi kuluneet renkaat mieluummin liian aikaisin kuin yhtään liian myöhään.
Larunpyörä-tiimi 24.4.2024 13:34