• Perheyritys kolmannessa sukupolvessa
  • Asiantunteva henkilökunta
  • 12kk koroton osamaksu
Blogi & Artikkelit / PYÖRÄN RUNKOGEOMETRIA JA MITÄ SIITÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

PYÖRÄN RUNKOGEOMETRIA JA MITÄ SIITÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

PYÖRÄN RUNKOGEOMETRIA JA MITÄ SIITÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

Uutta pyörää tai runkoa ostaessa monen asian pitää kohdata, jotta valinta kohdistuu omaan tarpeeseen nähden parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon. Vaihtoehtoja kartoittaessa ja valintaa tehdessä on tärkeää tietää, mitä tulee huomioida. Ensinnäkin pyörän tai rungon tulee soveltua sille suunniteltuun ajoon, sisältää muut halutut ominaisuudet ja ennen kaikkea olla mitoitukseltaan sopiva. Viimeisen päättelyyn tarvitaan koeajon lisäksi runkogeometriaa, jonka lyhyt oppimäärä käydään läpi tässä jutussa.

Runkogeometria ja -koko

Runkogeometria tai -runkomitoitus tarkoittaa nimensä mukaisesti rungon merkitseviä mittoja, jotka puolestaan määrittävät suurelta osin pyörän ajo-ominaisuudet. Runkogeometrioita on esitetty muodossa tai toisessa jo polkupyörän keksimisestä lähtien, mutta siitä huolimatta (tai juuri sen johdosta), täysin vakiintunutta menetelmää ei ole syntynyt. Runkomittojen ilmoitus on sinänsä vakiintunutta, mutta eri kokomerkinnöissä voi olla paljon hajontaa erityisesti eri pyörätyyppien välillä.

Perinteisesti runkokoko on ilmoitettu tuumina, joka vastasi rungon korkeutta eli satulaputken pituutta. Ennen maastopyörien ja muiden pyörätyyppien yleistymistä, se vastasi samalla kätevästi usein myös rungon pituutta. Verrannollisuus ei ole pitänyt kuitenkaan enää pitkään aikaan paikkaansa, edes maantiepyörissä.

Maastopyörissä jatkuvasti yleistyvä tapa on esittää runkokoot esimerkiksi vaatteista tutulla merkintätavalla: S, M ja L. Useita malleja tarjotaan jopa välillä XS-XL, jolloin runkoa on saatavana siis yhteensä viidessä eri koossa. Maantiepyörissä runkokoon ilmoitus tapahtuu edelleen satulaputken pituuden mukaan, minkä johdosta kuskilla pitää olla ainakin alustava käsitys, että minkä kokoista runkoa etsiä.

Termit

Osa rungon mitoista muuttuu runkokoon mukana, kun taas osa pysyy täysin tai lähes vakiona. Seuraavassa käydään läpi yleisimmät runkokojen ja geometriataulukkojen yhteydessä käytetyt suureet:

Emäputki: Rungon osa, jonka läpi etuhaarukka kiinnittyy runkoon. Emäputken pituus vaikuttaa ohjaamon ja ohjaustangon korkeuteen, sillä kiekon halkaisijaa ei voi muuttaa ja etuhaarukan akselin ja kruunun väliseen mittaan voi vaikuttaa vain vähän.

Ohjainkulma: Vaakasuoran tason ja etuhaarukan linjan välinen kulma.

Satulaputken kulma: Satulaputken ja vaakatason välinen kulma.

Vaakaputken pituus: Emäputken keskiosan ja satulaputken keskiosan jatkeeksi piirretyn linjan välinen vaakasuora etäisyys.

Satulaputken pituus: Satulaputken mitta sen päästä keskiöakselin keskelle.

Takahaarukan pituus: Keskiö- ja taka-akselien keskipisteiden välinen vaakasuora etäisyys.

Akseliväli: Etu- ja taka-akselin vaakasuora etäisyys.

Keskiön korkeus: Keskiöakselin keskipisteen kohtisuora etäisyys alustasta.

Keskiön pudotus (engl. BB drop): Keskiöakselin pystysuora etäisyys etu- ja taka-akselin välisestä linjasta.

Efektiivinen mitta: Suure, jota käytetään kuvaamaan ajossa "tuntuvaa" mittaa. Esimerkiksi efektiivinen satulakulma kuvaa satulaputken keskipisteen keskiön välisen linjan kulmaa suhteessa vaakatasoon, joka poikkeaa rakenteellisesta satulaputken kulmasta.

Reach-mitta: Keskiön ja emäputken keskiosan välinen vaakasuora mitta. Rech antaa arvion rungon pituudesta seisaaltaan ajaessa.

Stack-mitta: Keskiön ja emäputken keskiosan välinen pystysuora mitta. Stack antaa arvion, mille korkeudelle ohjaustangon asettaminen on mahdollista kyseisellä rungolla. 

Trail-mitta tai etujättö: Ohjausakselin ja etunavasta vertikaalisuunnassa piirretyn viivan välinen etäisyys alustassa. Trail-mitta vaikuttaa merkittävästi ohjaukseen.

Front center: Etu- ja keskiöakseleiden välinen vaakasuora etäisyys. Vastaava mitta kuin takahaarukan pituus, mutta rungon etupään osalta.

Ajo-ominaisuudet

Suureiden ja mittojen määrästä ei ole pulaa ja pelkästään geometriataulukkoja tarkastelemalla harjaantunut kuski voi saada hyvän arvion, että miten pyörä käyttäytyy ajossa. On kuitenkin hyvä avata muutamia tärkeimmistä mitoista, että miten ne siirtyvät paperilta tai tietokoneen ruudulta polulle tai tielle.

Ohjainkulmalla on vahva vaikutus pyörän ohjauksen tuntumaan. Mitä loivempi (eli pienempi luku) ohjainkulma on, sitä pidemmällä etuakseli on ohjaustangon edessä ja sitä rauhallisemmin pyörä käyttäytyy vauhdissa. Liian loivalla ohjainkulmassa ongelmaksi voi muodostua niin sanottu wheel flop, jolloin etupyörä ikään kuin kaatuu helposti sivulle hiljaisessa vauhdissa. Enduropyörissä ohjainkulmat voivat olla loivimmillaan 63-64 astetta, kun taas maantie- ja gravel-pyörissä alle 70 asteen mitat ovat harvinaisia.

Satulakulma määrittää satulan paikan, riippumatta satulan korkeudesta. Mitä loivempi satulakulma on, sitä pidemmälle satula sijoittuu keskiöakselin taakse. Jyrkkä, yli 75 asteen, satulakulma asettaa ajajan keskelle pyörää, mikä edesauttaa muun muassa polkemista avaamalla lantiokulmaa. Toisaalta pysty ajoasento luo kompromissin aerodynamiikan kanssa. Täysjoustorungoilla käytetty jousitusratkaisu voi asettaa reunaehdot satulaputken kulmalle, jonka ympärille runko voidaan rakentaa tai toisin päin. Moderneissa maastopyörissä satulakulmat ovat välillä 75-77 astetta, kun taas maantie- ja gravel-pyörissä ne ovat tyypillisesti 2-3 astetta loivempia.

Vaakaputken pituus kertoo ohjaamon tilavuudesta, erityisesti satulassa istuessa. Satulaputken kulma määrittää satulan paikan, mikä puolestaan vaikuttaa satulan keskiosan ja emäputken väliseen etäisyyteen ja siten vaakaputken mittaan.

Keskiön korkeus määrittää ensinnäkin kampien etäisyyden alustasta, mutta myös koko pyörän ja kuskin painopisteen korkeuden. Mitä matalammalla keskiö on, sitä vakaampi pyörä on tyypillisesti ajaa, mutta haittapuolena tulee pienempi maavara, mikä on maastoajossa olennainen ominaisuus. Maantie- tai gravel-pyörässä matala keskiö altistaa ei toivotuille poljinkosketuksille mutkissa, jos sisämutkan puoleisen polkimen erehtyy jättämään alas. Keskiön korkeus on tyypillisesti 30 cm molemmin puolin niin, että gravel- ja maantiepyörissä se on 1-2 cm sen alle, kun taas maastureissa keskiön korkeus voi olla aina yli 33 cm mittaan asti, jotta jousituksen oikealla painaumalla keskiö on ajo-ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla palvelevalla korkeudella.

Takahaarukan pituus määrittää painopisteen jakautumisen etu- ja takarenkaan välillä ja vaikuttaa merkittävästi, miten leikkisä pyörä on ajaa. Mitä lyhyempi takahaarukka, sitä helpommin painopisteen saa taakse ja sitä ketterämmältä pyörä tuntuu. Pitkällä takahaarukalla on vastakkainen vaikutus ja se vakauttaa pyörän käytöstä etenkin kovissa vauhdeissa. Pyörätyypistä riippumatta, takahaarukat ovat aina 40 cm paremmalla puolen syystä, että tila keskiön ja taka-akselin välillä loppuu kesken 700C tai jo 27,5-tuumaisella renkaalla, leveästä 29-tuumaisesta renkaasta puhumattakaan. 42 senttimetriä tai hieman yli on vakiintunut mitta useassa pyörätyypissä, joskin pitkäjoustoiset enduro- ja alamäkipyörät ovat venyttäneet mittaa aina 44-45 senttimetriin asti.

Akseliväli on reach-mitan, ohjainkulman, etuhaarukan offset-mitan ja takahaarukan pituuden summa. Maastopyörissä pidemmät rungot ovat olleet jatkuvasti yleistyvä trendi jo usean vuoden ajan, mikä tarkoittaa myös pidempiä akselivälejä. 125 senttiä tai kuninkaallisina yksikköinä ilmaistuna 50 tuumaa oli maastopyörissä eräänlainen vedenjakaja, joka ylitetään nykyään jo joidenkin valmistajien M-koon rungoissa. Droppitangollisissa pyörissä akselivälit ovat huomattavasti lyhyempiä, yleensä selvästi alle 110 senttimetriä.

Reach- ja stack-mitat ovat erityisesti maastopyörissä vakiintunut mitta, sillä ne kertovat ajo-ominaisuuksista ajoasennossa. Maastossa istutaan satulassa huomattavasti vähemmän kuin asfaltti- ja sorateillä, minkä vuoksi tämä tieto on tärkeä. Erityisesti reach kertoo rungon pituudesta ajoasennossa ja se on pidentynyt viime vuosina jatkuvasti niin, että noin 180-senttiselle kuskille tarkoitetussa L-koon rungossa se voi olla välillä 450-480 milliä.

Mihin kiinnittää huomiota?

Geometria on monen asian summa ja vain yhteen lukuun keskittyminen tai sen tuijottaminen kertoo harvoin koko totuutta. Sen sijaan geometriaa pitää tarkastella kokonaisuutena, josta saa perehtymisen jälkeen nopeastikin ensivaikutelman tai oletuksen, että miltä pyörä tuntuu ajossa.

Erinomainen tapa oppia runkogeometrian vaikutuksia on perehtyä oman pyörän mittoihin ja pyrkiä koeajamaan usealla toisenlaisella mitoituksella varustetulla pyörällä. Jokainen kokeiltu pyörä lisää kokemuspohjaa ja tietopankkia riippumatta siitä, että miten suuria erot ovat. Kaksi senttiä lisää täällä, sentti vähemmän tuolla ja aste siellä – miten eroavaisuudet tuntuvat ajossa? Jos esimerkiksi vain ohjainkulmassa on pieni ero kahden pyörän välillä, se antaa hyvän käsityksen sen vaikutuksesta ajo-ominaisuuksiin. Vastaavasti, jos mitoitus on kokonaisuudessaan erilainen, se antaa käsityksen usean mitan muutoksen nettovaikutuksesta.

Geometriassa ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyse on osaksi makuasioista. On kuitenkin olemassa alue, joka on todettu yleisesti toimivaksi. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi maastopyörissä mitoituksessa on ollut selvä trendi loivempien ja pidempien runkojen suuntaan, joka on alkanut vakiintumaan vasta kaudelle 2020 tullessa.

Yhteenvetoa

Perehdy omalta kannalta merkityksellisimpiin mittoihin. Niihin lukeutuvat todennäköisesti ohjain- ja satulakulma, reach-mitta ja takahaarukan pituus sekä mahdollisesti keskiön korkeus. Jos mitoitusta on tottunut tarkastelemaan klassisilla suureilla, vaakaputken pituus voi olla reach-mittaa tutumpi suure ja siinä voi pitäytyä hyvin.

Geometriaa tarkistellessa on lisäksi hyvä muistaa, että pyörän mitoitukseen ja ajotuntumaan voi vaikuttaa myös komponenttivalinnoilla ja säädöillä. Ohjainkannattimen pituus, ohjaustangon ja satulatolpan malli, satulan eteen-taakse säätö sekä kampien pituus ovat vain joitakin asioita, joilla pyörän mitoitukseen, ajoasentoon ja -ominaisuuksiin voi vaikuttaa.

Kokeile erilaisia pyöriä ja kysy tarvittaessa asiantuntevilta myyjiltämme neuvoja, jotta saat alle mahdollisimman hyvin juuri sinun käyttöösi sopivan pyörän!

Larunpyörä-tiimi 24.4.2024 13:36

Menu

Ostoskorisi(0 tuotetta )

Ostoskorisi on tyhjä
Yhteensä: 0 €
Kassalle