RENGASLEVEYS JA -PAINEET – MITÄ NIISTÄ TARVITSEE TIETÄÄ?

Maantiepuolella on vallinnut perinteisesti käsitys, että mitä kapeampi rengas ja mitä kovempi rengaspaine, sitä paremmin rengas rullaa. Nykytiedon valossa tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen. Lue pidemmälle ja poimi parhaat vinkit päältä niin maantielle kuin maastoon!

Tsekkaa renkaat ja rengastarvikkeet verkkokaupan valikoimasta!

Kontaktiala ja rullaavuus

Renkaan rullaavuuden määrittää kontaktiala alustan kanssa, johon vaikuttavat kiekon halkaisija, renkaan leveys, rengaspaine ja -kuvio, materiaalit ja renkaan rungon paksuus. Kontaktiala muodostuu renkaan painuessa alustaa vastaan ajajan ja pyörän painon seurauksena. Kontaktialan muodostuminen edellyttää puolestaan renkaan muodonmuutosta, mikä edellyttää puolestaan energiaa.

Samalla rengaspaineella leveän ja kapean renkaan kontaktiala on suuruudeltaan sama, mutta kapealla renkaalla se on muodoltaan pidempi, kun taas leveällä renkaalla kontaktiala muodostuu leveämmälle alueelle.

Muodoltaan pidempi kontaktiala edellyttää suurempaa muodonmuutosta renkaasta, johtaen tilanteeseen, jossa suurempi osa renkaan ulkokehästä poikkeaa pyöreästä ympyrämuodosta. Mitä ”pyöreämpi” rengas on, sitä paremmin se rullaa. Leveämmällä renkaalla muodonmuutos ei tapahdu ympyrän kehällä yhtä suurelta matkalta, minkä johdosta renkaan pyöreys säilyy paremmin. Pyöreämpi renkaan ulkokehä tarkoittaa puolestaan parempaa rullaavuutta.

Ajomukavuus ja pito

Rullaavuus on yksi, mutta ei suinkaan ainoa renkaalta kysyttävä ominaisuus. Matalampien rengaspaineiden käyttö lisää ajomukavuutta, sillä pehmeämpi rengas on elastisempi ja muotoutuu siten paremmin alustan epätasaisuuksiin ja suodattaa esimeriksi huonosta tiepinnasta syntyvää tärinää. Ajomukavuuden lisäksi rengas voi rullata epätasaisuuksissa matalilla rengaspaineilla paremmin, sillä renkaan elastinen rakenne pystyy ottamaan paremmin iskuja ja epätasaisuuksia vastaan sen sijaan, että ne siirtyvät suoraan pyörään ja ajajaan.

Matalampien rengaspaineiden käyttö lisää tunnetusti myös pitoa, sillä rengas pystyy mukautumaan paremmin alustan epätasaisuuksiin, oli alustana sitten tienpinta tai metsäpolku. Erityisesti aloittelevilla maastokuskeilla liian korkeiden rengaspaineiden käyttö on yleinen virhe. Paineiden korjaaminen oikeaan haarukkaan, kuskille ja ajotyylille sopivaksi voi saada parhaimmillaan aikaan varsinaisen ahaa-elämyksen, kun rengas toimii kenties ensi kertaa sille tarkoitetulla tavalla.

Maastoajossa sisärenkaattomien tubeless-renkaiden käyttö on itsestäänselvyys kaikilla vähänkin lajiin uppoutuneilla kuskeilla. Tubeless-renkaat ovat yleistymässä pienellä viiveellä myös maantiellä ja niistä on kiistatonta hyötyä myös työmatka- ja kaupunkiajossa. Jos esimerkiksi terävä hiekoitushiekka puhkaisee renkaan, tubeless-renkaiden tiivistyslitku voi paikata reiän ilman, että puhkeamista ehtii edes huomaamaan. Sisärenkailla ajaessa renkaan itsensä paikkaamisen todennäköisyys on sen sijaan pyöreä nolla. Tarkimmat kuskit voivat myös huomata, että tubeless-rengas mukautuu paremmin epätasaisuuksiin, sillä renkaan runko on joustavampi ilman sisärengasta.

Kotimaista huippuosaamista

Suomalainen Wheel Energy on tehnyt pioneerityötä rengastestauksessa ja yrityksellä on ollut merkittävä osa leveiden renkaiden ansaitussa esiinmarssissa. Nastolassa toimiva yritys testaa polkupyörän ja auton renkaita äärimmäisen tarkoilla testimenettelyillä. Ohessa on Bikeradar-sivuston tekemä testi ja vierailu laboratoriossa.

Wheel Energyllä on käytössään useita testiprotokollia. Maantierenkaita voidaan testata simuloiden tasaista tai rikkonaista tiepintaa. Tasaisella tiepinnalla testattujen renkaiden rullausvastus vaihteli Bikeradarin testissä 20,9- 25,7 W välillä, kun taas epätasaisella pinnalla vastaavat luvut olivat 29,9-36,1 W.

Yhteenvetoa

Jos leveämpien renkaiden tuomat edut ovat täysin uutta tietoa, yhteenveto on paikallaan. Aloitetaan maantiepyöristä.

21-23 milliä leveiden ja otsasuoni pullistellen pumpattujen renkaiden aikakausi on ohi. Näin on ainakin, jos asiaa katsoo nykytiedon valossa. Henkilökohtaiset mieltymykset ovat asia erikseen. Maantiellä rengasleveydet ovat vakiintuneet noin 25 millimetriin ja käytetäänpä sitä leveämpiäkin renkaita aina huipputasolla asti. Gravel-pyörissä ihanneleveys renkaalle on puolestaan selvästi leveämpi, noin 40 milliä, ajettavasta tiepohjasta riippuen.

Rengaspaineista on mahdoton antaa yksiselitteistä suositusta, sillä ne riippuvat niin renkaasta, tiepohjasta kuin ajajan painosta. Hyvällä todennäköisyydellä voidaan kuitenkin sanoa, että ideaalipaine on todennäköisesti vähemmän kuin valmistajan suosituksen yläraja. Jos olet tottunut ajamaan 8 barin rengaspaineilla, kokeile laskea sitä takana 5-6 bar lukemaan ja edessä noin 0,5 bar matalampaan. Miltä pyörä tuntuu? Todennäköisesti mukavammalta, mutta kello voi kertoa, että lisäksi myös nopeammalta!

Maastossa tilanne on monimutkaisempi, sillä eri kiekkokoot, rengastyypit ja pyörätyypit lisäävät käsillä olevien muuttujien määrää lähes toiseen potenssiin. 29-tuumainen kiekko rullaa tunnetusti pienempiä kiekkoja paremmin epätasaisuuksien yli. Plussarenkaat ovat oma lukunsa ja niin sanotut semiplussat eli 2,6-2,8 tuumaa leveät renkaat ovat yleistyneet viimeisen parin vuoden aikana, erityisesti sähköpyörissä.

Onko pyörässä jousitusta vai onko runko mallia jäykkäperä vaikuttaa myös rengasvalintaan ja paineisiin. Jäykkäperällä, tai tuttujen kesken kovatarakalla, takarenkaan on hyvä olla paksukylkinen, jotta se pystyy pitämään pintansa läpilyöntejä vastaan takajousituksen puuttuessa. Rengasinserteillä voi olla myös vaikutusta renkaan käytökseen ja rengaspaineisiin. Insertit antavat lisää pelivaraa matalampien rengaspaineiden suuntaan, sillä ne suojaavat läpilyönneiltä ja tietyt mallit pitävät renkaan myös paremmin ryhdissä vanteella. Hyvä yleissuositus rengaspaineiksi on renkaista ja kuskista riippuen 1,8-2 bar edessä ja 1,9-2,2 bar takana normaalilla rengastuksella. Täyden ja semiplussakoon renkailla paineet voivat olla 0,1-0,3 bar matalammat.